Venyttely kunniaan

Pikku hiljaa venyttely alkaa tuntumaan ihan kivalta :) Ei tästä varmaan mun suosikkia ikinä enää tule, mutta pakko siinä on ainakin petrata. Uudesta kirjasta on ollut hyötyä, siellä on kivoja uusia ohjeita ja hyvät selitykset sekä piirrokset. Fyssarin ohjelmassahan oli 4-5 krt/päivä venyttelyä ja noihin menee se 10 minuuttia/kerta. Lomalla toi onnistui, mutta nyt töissä ei voi sen 3 h välein venytellä, joten 3-4 tuntuu nyt realistiselta. Aamulla tein yhdesti ja heti kun tulin töistä ja nyt vielä illalla teen yhden vähän pidemmän session. Totta puhuen olen tän sairastamisen aikana oppinut nauttimaan juurikin tuosta iltavenyttelystä, se jotenkin rentouttaa ja sitten kun vähän vielä hilppasee sisällä on kiva mennä nukkumaan. Aioin nyt noi venyttelyt kirjata omalle heiaheia-tilille ja kunhan tästä paranen niin yritän jaksaa pitää sen rutiinina.

Aamulla fiilis oli selän suhteen tosi hyvä, mutta äkkiä se töissä kipeytyi kun piti olla yhdessä asennossa pitkään ja sit kun ajoin kotiin niin voihan kökkö. Onneksi toi vimovo sitten vähän auttoi ja yöksi vielä zirdalud. HYVÄÄ on kuitenkin se, että pääsen aamulla jo hyvin helposti sängystä ylös.

Nyt siis kävellään ja venytellään, tosin ensi viikoksi varasin jo jumpan. Pakko päästä tekeen jotain oikeesti! Paremman tekemisen puutteessa olen mittaillut paljonko meidän koirat (tai no niiden taluttaja) kävelee päivittäin. Viikon saldona näyttäs olevan, että keskiarvo on n. 8 km. Aamulenkki on yleensä tosi lyhyt eli n. 700 m- 1 km, riippuu kumpi lenkki mennään. Päivälenkki sitten vaihtelee enemmän ja se on 5-6 km.  Iltalenkki on sitten taas pidempi, vakkarilenkki on itseasiassa tasan 2 km. Hyvällä säällä sitä tosin saa helposti venytettyä vielä yhden kilsan lisää.