perjantai 14. kesäkuuta 2013

Reissussa ja ravitsemusterapeutilla

Ekana reissusta, kun siellä oli kivaa :) Lähdin siis ihan vaan omien porukoiden ja kaverin kanssa käymään Tallinnassa, huviveneellä. Reissu meni mukavasti, porukoiden veneessä vaan unta palloon ja virkeänä perillä.
Tallinna Piritan satamasta päin.
Siellä sitten pari päivää hengailtiin ja ihmeteltiin. Matkusteltiin paikallisella bussilla (maksoi kokonaista 7 e se kahden päivän lippu + kortti). Julkisilla oli yllättävän helppo matkailla, karttoja ja neuvojia löytyi helposti. Varsinkin kun yksi mun täti asuu Tallinnassa aina välillä. Liikennemerkit eroaa vähän meikäläisten merkeistä.
Varo sokeita :)
Lepäiltiin, juteltiin, kierreltiin ja käytiin pedikyyrissä. Vika oli ihan luksusta ja nukahdin penkkiinkin, mutta jalat oli hienot ja hintaa huikeat 7 e (joo sain opiskelija-alennusta vielä). Turistejakin leikittiin ja käytiin katsomassa esimerkiksi Piritan nunnaluostarin raunioilla. Vieressä oli kyllä toimivakin luostari, mutta siellä ei käyty. Paikka oli ihan nätti ja yllättävän iso.
Raunioiden käytäviä.
Tallinnassa oli tosi mukava käydä, vaikka sainkin ostettua sieltä kokonaista yhden vyön ja kaksi t-paitaa. Urheiluvaatteita vähän etsiskelin, mutta en löytänyt sitä mitä hain. Tallinnasta taas kotiin veneellä ja sitten vielä autolla pohjoiseen, vaikka vähän meinas väsyttää ;) Toin samalla kaverille yhden koiran sieltä (siis ihan Suomen Tampereelta), joten sinällään yksin ei tarvinnut ajaa. Ja tulihan tietty samalla reissulla Kona hei-hei mun miehelle ja veljelle sellaiset pyöräilykärryt (joihin mahtuu siis kaksi lasta). Kuulemma hei-hei on hyvä pyörä, sanoo mun siippa :)

Reissusta sitten vielä töihin ja ravitsemusterapeutille, joka ei ihan niin hauska/hyvä ollut kuin odotin. Käytiin sitä keliakia ruokavaliota läpi ja erehdyin sanomaan, että olen vähän huolissani kun tuo paino nyt vaan tippuu (59 -> 52-53). Yleensä täällä käsitellään vastakkaisia ongelmia, oli kommentti no eihän se mua kiinnosta. Vartta kun on 164, niin ihan kamalasti en halua lisää enää laihtua. Jos laihdun niin sitten joudun ostaan uusia vaatteita kun nykyiset vähän roikkuu. Paljonhan on semmoista mitä saan syödä, mutta esimerkiksi mun suosikkikarkit ja keksit (joilla se paino pysynyt tuolla 59 kg:ssä) on kielletty. Ja kun ne karkit ja keksit lähti jäi vaan se salaatti ja sen kaverit. Pähkinöistäkin puhuttiin ja kaikesta muusta. ½ vuoden päästä uudestaan. Kovasti ei siis uutta tullut, kun olin itse asiaa jo selvitellyt. Pikku hiljaa kun tottuu, niin eiköhän se ala taas elämä luonnistumaan. Akuutein ongelma on, etten ole löytänyt semmoisia urheilujuomia mitä voisin juoda. Niistä saa vinkata jos osaa!
Kesän gluteenittomat ykkösherkut!
Töistä siis lopulta lomalle, nollauslenkin kautta :)
Eli pyöräily 1 h 27 min ja 35 km, syke ka 127 ja maks. 154 + venyttely n. 25 min. Ai että oli mukavaa, vaikka lopussa satoi :D

torstai 6. kesäkuuta 2013

Juoksemassa koiran kanssa

tai no koirien kanssa, ihan totuudenmukaisesti :)

Lenkkeily:  1 h 10 min, 11.2 km ja syke ka 151 ja maks. 170.

Ihan peruslenkki juniorin kanssa, joskin toi sää oli aikasta lämmin. Pitää nyt hiukan siihen kuiteskin totutella. Alkuun ja loppuun 10 min verkat ja 50 min reippaasti. Pikkuisen piti tinkiä tuosta reippaasta helteen takia :/ Eli juoksin 10-15 min ja join (+ kävelin samalla). Aikaa tuohon juomiseen meni n. ½-1 minsaa-

Juoksijalehdessä oli muuten viimeksi kiva juttu, just tästä koiran kanssa juoksemisesta. Ei nyt ehkä ihan siltä kantilta miltä itse olisin halunnut, mutta kiva juttu kuitenkin. Meidän koirat tykkää kaikki juosta, juniori varsinkin -> mitä kovempaa sen parempi ja ei kyllä joo lopu energiat siltä kesken. Juniori ravaakin niin lujaa, et pyörällä pitää ihan polkea pysyäkseen perässä.

Keväällä kävin yhdellä luennollakin, kesäiset vetokoiralajit nimeltään, kun meidän koirat vetää usein juosten ja talvella hiihtäessä. Metsästyskautta varten pysyy kunto hyvänä, niin omistajalla kuin koiralla. Niin nää meidän koirat on saksanseisojia ja toi yksi on sitten ihan monsteri. En tiedä vaikuttiko noi vetojutut siihen mun selkälihastulehdukseen, mutta osin tuon takia ei nyt kesällä olla vetojuoksua tehty. Kisat alkoi luennon jälkeen kyllä syksyksi himottaa ;) Meillä on melkoinen kasa tätä vetämiseen liittyvää rojua, mutta siltikin kuvasta uupuu vielä kesäiset kamat itselle ja juniorille.  Vanhus ei enää juuri vedä, mutta keskimmäinen ja juniori kyllä.

Talviset vetovarusteet :o
Kun itsellä on toi juokseminen vähän kortilla, niin enimmäkseen on menty metsäpolkuja ja tehty sitten laittomuuksia. Eli koirat on yleensä irti, mutta on ne jotensakin myös hallinnassa. Ei ne ainakaan karkaile ja tulee ihan reippaasti jos huudetaan. Kyllä ne aikalailla osaa erottaa sen, että etsitään riistaa tai ollaan normi lenkillä (varsinkin kun ne vanhenee). Remmissä jos juostaan niin mennään sillain, että on se remmi löysällä. Juniori ja keskimmäinen kyllä tykkää enempi vetää ja riemastuvat kun tykötarpeet otetaan koirien kaapista. Vaikka innostuu ne pyöräilykypärän kaivamisestakin, kun aina on mahdollisuus päästä vauhdikkaammalle lenkille, kuten eilen illalla.

Tulee sitä viljaakin :)

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Se olis loma

ja säät on juuri sen mukaiset :)

Lukuvuoden jälkeen loma tulee kyllä tarpeeseen. Nyt ekana on 1½ viikkoa lomaa ja sitten 2 päivää työtä ja sitten se pitkä loppuloma. Loman jälkeen puhalteleekin taasen uudet tuulet, kun vaihdan työpaikkaa. Ensi lukuvuoden teen tässä ihan lähellä (voin siis pyöräillä joka päivä) osa-aikaista työtä ja sijaisuuksia sekä lisää opiskelua. Syksy on muutenkin jännää aikaa sillä, ihan alkusyksystä meidän muuttokuviot ratkeaa lopullisesti. Kesä nyt vietetään sitten pohjoisessa heti kun oikea koti saadaan kesäteloille pääsen minäkin Lappiin.

Säät olisi antaneet myöten moneen hommaan, mutta piha pitäisi saada kondikseen että voin minäkin sanoa hetkeksi heipat nykyisille kodille. Edellisen asukkaan jälkeen me on pihaa yms. laitettu aina kun on aikaa ja kiinnostusta ollut. Iso osa kukkapenkeistä on saanut väistyä nurmikon tieltä, kun me ollaan laiskoja. Sen sijaa yksi isompi kukkapenkki on pidetty ja nyt vkl se kaivettiin tyhjäksi ja uudet kasvit joidenkin vanhojen tilalle. Löytyi sieltä rikkaruohojen seasta jotain mitä haluttiin säilyttääkin :)

Kuunlilja
Kiva nähdä miten isoiksi noi päättää kasvaa. Viikonlopun minä siis lapioin ensin rikkaruohoista maata peräkärryyn ja kaatopaikan kautta multaa hakemaan ja sitten minä lapioin multaa takaisin kuoppaan. Ensi viikonlopuksi jää sitten vielä vesialtaan siistiminen. Edellisen asukin betoni on nyt aikansa elänyt ja jotain siistimpää pitäisi tilalle saada, mutta se siis ensi vkl. Samalla ajalla kun minä tein tuota, mies nikkaroi meille uusia portaita. Kodinhoitohuoneen ovella kun on ollut semmoiset pienet kulkuportaat ja haluttiin siihen semmoiset isommat. Nyt olisi viikko aikaa viimeistellä :D

½ perennaa
Vähän ehdittiin myös uiskennella koirien kanssa ja tänään pääsin pyöräilemäänkin.

perjantai 24. toukokuuta 2013

Suunnitelmia

Kevääksi suunniteltu ½ maraton ei nyt tule toteutmaan, koska selän paraneminen on hiukan kestänyt. Onneksi se on kuitenkin sillä mallilla, että nyt saan jo vähän juosta :) Juokseminen on maistunut mahtavalta, säät on suosineet. Matka ei vaan kovin hurjaa vauhtia taitu, mutta jospa se vauhti taas palautuisi. 17.8.2013 aioin kuitenkin osallistua tässä lähellä ½ maratonille ja jos treenit onnistuu niin sitten lokakussa kokonaiselle.

Itse asiassa olen jo osallistumisen maksanut :D Nyt vaan sitten niitä kilometrejä alle ja katsotaan miten käy. Pitää toivoa, että kunto pikku hiljaa alkaisi taas nousemaan ja saisi treenimäärät kohdilleen. Nyt on kaikista mukavimmalta maistunut tuo töihin polkeminen, välillä pidempää ja välillä lyhyempää lenkkiä. Tuleepa tasaisesti kilsoja ainakin jos ei muuta. Aamulla on siksi kiva polkea, että ei ole juuri muita liikenteessä. Työpäiväkään ei tällä konstilla tunnu koskaan alkavan sillä vasemmalla jalalla.
Työmatkan päätepysäkki :)

maanantai 13. toukokuuta 2013

Närästyksen syy

Minulla aiemmin olluttta närästyksen syytä, on jouduttu nyt selvittelemään vähän enemmän (no on se vähän vieläkin...) .Yksinkertaisesti siksi, että mulla alkoi paino tippua melko vinhaa vauhtia kun en oikein voinut enää syödä mitään. Painoa ehti lähteä 5 kg ennen kuin sopiva ruokavalio setti + lääkkeet löytyi. Lähteneestä 5 kilosta ei muuten toistaiseksi ole yhtään tullut edes takaisin. Tähän en oikein osaa suhtautua mitenkään, olen varsin normaalipainoinen tuossa + 5 kg painossa ja nyt sitten roikkuu kaikki housut ja silleen.

Painonpudotuksen takia jouduin kuitenkin mahalaukun tähystykseen, mikä oli niin karsea operaatio ettei tosikaan. Siitä kuitenkin selvittiin kunnialla :D Gastroskopian tehnyt lääkäri oli "hiukan" kiireinen ja totesi vain, että lähettävä lääkäri soittaa. No ei se lääkäri sitten soittanut vaan hoitaja ja jouduin vielä verikokeeseen. Kokeet sitten kuulemma vahvistivat gastroskopian löydökset, eli mulla on siis keliakia.

Nyt odotan pääsyä vielä ravitsemusterapeutille, mutta se on vasta kesäkuun keskivaiheille. Nyt ollaan sitten luettu keliakialiiton sivuja ja mietitty mitä kaikkea kotona pitää tehdä? Siis pitääkö kaikki mitä kaapeissa on heittää menemään? Nehän on periaatteessa olleet varmasti kaikki jollain tavalla jonkun ei sallitun kanssa tekemissä...Vähän vaikeelta tuntuu just nyt tää syöminen :(

Tämän lisäksi on iloisia uutisia: viime viikko oli sunnuntaisen pilateksen jälkeen ENSIMMÄINEN selän suhteen KIVUTON viikko. Treenailin vähän enemmän ja kokeilin jopa juoksemista -> meni hyvin :) Nyt siis kerta viikkoon pilatesta ja pikku hiljaa treeniä päälle. Harmillista on vaan, että nyt toi ruokavalio pitää rakentaa uudestaan ja kaikki mistä tykkään (=leipä) jää kokonaan pois... Pilateksessa oli jännä, kun en yhtä selässä keikkumista voinut tehdä -> koska se sattui niihin mun fileisiin. Tästä huolimatta seuraavana päivänä oli sitten ihan uusi olo ja selkä ei tosiaan ole ollut yhtään kipeä. Jospa nyt kohta uskaltaisi alkaa tekemään jotain kisa- ja treenisuunnitelmaa kesälle :)

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Maastopyörä testattu

Konahan tuli mulle talvella ihan vaan siksi, että voin halutessani sillä pyöräillä töihin ja takaisin talvella. Toki Nishiki olisi tuohon käypä myös, mutta yhden talven jälkeen päädyin tuohon maasturiin. Kona Caldera on vastannut ihan hyvin mun tarpeisiin ja nyt eka kertaa maastossa tuntui tosi mukavalta. Ainoa, joka ei niin tykännyt oli mun selkä sillä röykkyytystä tuli vaikka tasaisella polulla yritin mennä.

Alkumatka meni tosi kivasti, koiran kanssa pyöräiltiin lähimetsään ja siellä oli tarkoitus mennä sellainen kiva + helppo metsälenkki. Talvella on tässä käyty hiihtämässä ja maasto oli tuttua. Matka taittui tosi näppärästi ja koko ajan pääsi eteenpäin. Välillä harmitti kun ei ollut klossipopot jalassa vaan ihan saappaat.

Helppoa ja kivaa mentävää oli tämä reitti.
Periaatteessa mulla oli kiire, olotila josta lenkillä en niin kamalasti välitä. Joten kun reilussa ½ välissä huomasin, että uusi asutusalue on pilannut tän loistavan lenkin ei paljoa ollut enää vaihtoehtoja. Ajattelin, että toi savi olisi vielä jäässä. Vaan ei se kaivinkoneen jäljiltä enää jäässä ollut :( Pyörä ei ylläri upottavassa savessa kulkenut ja sitä piti työntää ja kantaa, että toi n. 100 m selvittiin. Koira ja minä oltiin tuon jälkeen yltäpäältä savessa, mutta oli meillä silti kivaa :D Nauratti kun sitten asfaltilla pyöräiltiin kotiin ja savi vaan lensi.

Savinen reitti, johon vissiin on tulossa joku tie...


Kotona sitten ekana suihkuun pyörä ja koira. Pyörän pesin ulkoletkulla nopsasti kokonaan ja koirasta huuhtelin näkyvimmät savet. Pyörä talliin ja pikakuivaus, jonka jälkeen sitten koira kunnon suihkuun ja itse kanssa. Vaatteet jätin vain saunaan odottamaan huomista pesua. Tästä sitten suoraa lentoa luennolla, josta on pakko kertoa vielä myöhemmin lisää.
Kona menossa pesulle.

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Pyöräilykausi korkattu :)

Ja on se vaan kiva kun pikku hiljaa saa ruveta testaileen enempi juttuja :) Kesän juoksusuunnitelmat on tietty menneet uusiksi tän selän takia ja se tietty kirpaisee. Toukokuulle suunniteltu ½ maraton ei missään nimessä toteudu, mutta jospa toukokuussa pääsisi kuitenkin juokseen.

Nyt kun selkä alkaa olemaan taas semmoisessa kuosissa, että voi vähän enempi olla ilman särkylääkkeitä päätin lähteä kokeileen pyöräilyä. Cyclocrossini on koko pitkän talven majaillut autotallissa kun olen polkenut vähäiset kilsani Konalla. Nishiki siis oli vain koukuilta alas nostoa vaille valmis lenkille. Toki tarkistin, että renkaissa on ilmaa ja ketjuihin pistin  vähän jotain  rasvaa. Ja matkaan :)
Ei kannattais hengitellä kun kuvailee ;)
Tarkoitus oli polkea semmoinen pienen pieni harjoituslenkki ja testailla selkää samalla. No pyörä kulki kuitenkin (räntäsateesta ja tuulesta huolimatta) sen verran kivasti, että ihan en tuossa suunnitelmassa pysynyt :) Eli pyöräily: 1 h 13 min ja 24.6 km, keskisykekin pysyi ihan kohtuullisena 135. Laitoin jalkaan pitkästä aikaa "oikeat" pyöräilykengät ja niiden sisään lämpösukat, mutta silti ruhtinaallisessa 5 asteen lämpötilassa jalkoja alkoi loppumatkasta paleleen. Huominen nyt tietty vähän jänskättää...